Siirry sisÀltöön

veri

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Verta

Substantiivi

[muokkaa]

veri (24)

Wikipedia
Katso artikkeli Veri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. nestemÀinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta

ÄÀntĂ€minen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋeri/
  • tavutus: ve‧ri

Taivutus

[muokkaa]
  • Sanan taivutus on sÀÀnnöllinen, mutta poikkeaa vokaalisoinnusta siinĂ€, ettĂ€ yksikön partitiivimuodossa on etuvokaalin Ă€ sijaan takavokaali a, verta.
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veri veret
genetiivi veren verien
verten
partitiivi verta veriÀ
akkusatiivi veri;
veren
veret
sisÀpaikallissijat
inessiivi veressÀ verissÀ
elatiivi verestÀ veristÀ
illatiivi vereen veriin
ulkopaikallissijat
adessiivi verellÀ verillÀ
ablatiivi vereltÀ veriltÀ
allatiivi verelle verille
muut sijamuodot
essiivi verenÀ
(vernÀ)
verinÀ
translatiivi vereksi veriksi
abessiivi verettÀ verittÀ
instruktiivi – verin
komitatiivi – verine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vere-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ver-

Etymologia

[muokkaa]

suomalais-ugrilaisesta kantakielestÀ[1]

KÀÀnnökset

[muokkaa]

LiittyvÀt sanat

[muokkaa]

hera, imuneste, laskimo, plasma, sydÀn, valtimo

Johdokset
[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kokoveri, kuukautisveri, laskimoveri, punaveripihkapuu, sovintoveri, sydÀnveri, teurasveri, tuoreveri, valtimoveri, verenglukoosi, verenhimo, verenhimoinen, verenhukka, verenimijÀ, verenkierto, verenkuva, verenluovutus, verenmyrkytys, verenpaine, verenperintö, verenpisara, verenpuna, verenpurkauma, verenpurkautuma, verensiirto, verensokeri, verensyöksy, verentungos, verenvaihto, verenveto, verenvika, verenvirtaus, verenvuodatus, verenvuoto, veri-aivoeste, veriappelsiini, veriarvo, veridoping, verigreippi, verihaava, verihera, verihiutale, verihyytymÀ, verijauho, verijuotikas, verijuuri, verikauha, verikeitto, verikivi, verikoe, verikoira, verikosto, verileipÀ, verilettu, verilöyly, verimakkara, verinaarmu, verinahka, verineste, verinÀyte, veriohukainen, veriohukas, verioksennus, veripahka, veripalokÀrpÀnen, veripalttu, veripalvelu, veripankki, veripisara, veriplasma, veripussi, veriraha, verirutto, veriryhmÀ, veriseerumi, veriside, verisolu, verisuoni, verisyöpÀ, veritahra, veritankkaus, veritartunta, veritatti, veritauti, veriteitse, veriteko, veritesti, veritukko, veritukos, veritulppa, verityö, veriuhri, veriura, veriuurna, verivaahtera, verivala, veriveli, veriveljeys, verivelka, verivelli, veriviemÀri, verivirta

Idiomit

[muokkaa]
  • kerjĂ€tĂ€ verta nenĂ€stÀÀn ‒ uhmata jotakin niin ettĂ€ joutuu kĂ€rsimÀÀn, hankkia toiminnallaan ikĂ€vyyksiĂ€ itselleen
  • veren maku suussa — ÀÀrimmĂ€isin ponnistuksin, vakavasti, ilman iloa
    Liikkua ei tarvitse veren maku suussa, vaan siitÀ voi nauttiakin.
  • veret seisauttava ‒ ĆĄokeeraava, kauhistuttava; laajemmin jostakin hĂ€tkĂ€hdyttĂ€vĂ€stĂ€ tai vaikuttavasta saavutuksesta
  • Veri on vettĂ€ sakeampaa. ‒ Sukulaisuussuhde on ensisijainen, sukulaisuuteen perustuva uskollisuus on tĂ€rkeĂ€.

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • veri Kielitoimiston sanakirjassa
  • veri Tieteen termipankissa
  • veri Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • veri Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 961, 3252, 3534 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

veri

  1. monikon maskuliinimuoto sanasta vero

Karjala

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veri

  1. veri

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • veri Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Latina

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vērī

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta vērus
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta vērus
  3. monikon maskuliinimuoto sanasta vērus

Substantiivi

[muokkaa]

vērī

  1. yksikön datiivimuoto sanasta vēr

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veri

  1. yksikön datiivimuoto sanasta vera
  2. yksikön lokatiivimuoto sanasta vera

Verbi

[muokkaa]

veri

  1. yksikön 3. persoonan preesens verbistÀ veriti
  2. (taivutusmuoto) yksikön 2. ja 3. persoonan aoristi verbistÀ veriti
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistÀ veriti

Verbi

[muokkaa]

veri

  1. imperatiivin yksikön 2. persoona verbistÀ verati

Turkki

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veri

  1. tosiseikka

VepsÀ

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veri (gen. veren, part. vert, mon. part. verid)

  1. veri

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veri (gen vere, part verd, adit verre)

  1. veri

Taivutus

[muokkaa]
  NÀytÀ/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiiviverivered
genetiivivereverede
partitiiviverdveresid
illatiiviverre
veresse
veredesse
inessiiviveresveredes
elatiiviverestveredest
allatiivivereleveredele
adessiiviverelveredel
ablatiivivereltveredelt
translatiivivereksveredeks
terminatiivivereniveredeni
essiiviverenaveredena
abessiiviveretaveredeta
komitatiiviveregaveredega

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • veri Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • veri sanastossa [PSV] Eesti keele pĂ”hisĂ”navara sĂ”nastik (viroksi)

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Kulonen, Ulla-Maija. SydĂ€mestĂ€ syöpÀÀn, kalvosta keuhkoon. Suomen lÀÀketieteellisen sanaston etymologiaa. LÀÀketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)