Suomea ollaan liittämässä kovaa vauhtia eurooppalaiseen rataverkkoon. Kaksi vuotta sitten sille ei nähty tarvetta liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa selvityksessä, mutta viime ja tämän vuoden aikana mielipiteet ovat muuttuneet.
Kapeampi rata kulkisi tärkeiden satamakaupunkien kautta pohjoiseen ja mahdollistaisi junaliikenteen Ruotsin kautta Norjaan. Alla olevassa kartassa näkyy radan mahdollinen reitti.
Ratahankkeen taustalla ovat huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus ja ratayhteyden helpottama yhteistyö muiden Nato-maiden ja -joukkojen kanssa.
Väylävirasto on viime syksystä alkaen selvittänyt raideleveyden muuttamista. Työn painopiste on ollut Pohjois-Suomessa.
Varsinainen suunnittelutyö alkaa todennäköisesti myöhemmin tänä vuonna, kun Väylävirastolle varattu 20 miljoonan euron rahoitus varmistuu. Ensimmäinen suunnittelukohde on Haaparanta–Kemi-osuus.
Raiteiden rakentaminen maksaa miljardeja
Käytännössä raideleveyden muutos tarkoittaisi, että junien pitäisi pystyä kulkemaan Suomessa noin 9 senttiä nykyistä kapeammalla radalla.
Ruotsissa kapeampi raideleveys on käytössä, ja samat kiskot johtavat jo nyt Suomenkin puolelle Tornioon. Siitä eteenpäin junamatkan jatkuminen vaatii kuitenkin joko rahdin siirron suomalaiseen kalustoon tai veturin vaihdon ja leveämmät telit vaunujen alle.
Telien vaihtoa on Torniossa käytetty Ruotsista Suomeen huoltoon tulevissa vaunuissa, mutta rahtiliikenteeseen järjestelyt eivät sovellu.
Pohjois-Suomen ratasuunnitelmien toteuttaminen täydessä laajuudessaan maksaisi miljardeja euroja.
Pelkästään Haaparannan ja Oulun välisen rataosuuden muutostöiden hinnaksi on arvioitu liikenneministeriössä yli 1,5 miljardia euroa. Matkaa satamayhteyksineen kertyy noin 150 kilometriä.
Jos kapeampi rata jatkuisi edelleen Raaheen ja pohjoisessa Rovaniemen lisäksi Kolariin ja Kemijärvelle, matkaa kertyy kaikkiaan noin 600 ratakilometriä.
Ratatöiden kustannusten kokoluokasta saa myös kuvaa Oulusta etelään suunnitellun kaksoisraiteen kustannusarviosta. Rinnakkaista rataa tarvitaan noin 27 kilometrin matkalle, ja hinta olisi yli 200 miljoonaa euroa.
Rinnakkainen rata vahvin vaihtoehto
Yle uutisoi eilen, että Väylävirasto on päätymässä ehdottamaan ratkaisua, jossa nykyisen radan viereen rakennettaisiin toiset kiskot eurooppalaiseen leveyteen.
Uuden kiskoparin rakentaminen vanhan rinnalle lisäisi rataverkon kapasiteettia. Nykyiset junat voisivat jatkaa liikennöintiä vanhalla rataverkolla, jota ei tässä mallissa tarvitsisi purkaa.
Toinen vaihtoehto on hyödyntää nykyisiä ratapalkkeja ja raiteita, jolloin rinnakkain olevilla raiteilla pystyisivät kulkemaan niin kapeamman kaluston junat kuin leveämmän raiteen nykyinen kalustokin. Limittäiseen raidemalliin liittyvät vaikeudet näyttävät nyt kuitenkin viereen rakennettavaa rataa isommilta.
Väyläviraston esiselvityksen tulokset on tarkoitus julkistaa elokuussa. Sen jälkeen vuorossa olisi vuosia kestävä suunnittelu ja valmistelu, ja mahdolliset ratatyöt voisivat alkaa 2030-luvulla.