Siirry sisältöön

Harald V

Wikipediasta
Harald V
Hänen majesteettinsa Harald V, Norjan kuningas
Kuningas vuonna 2025.
Norjan kuningas
Valtakausi 17. tammikuuta 1991 – 28. elokuuta 2026
Edeltäjä Olavi V
Seuraaja Haakon VIII
Pääministeri Gro Harlem Brundtland
Thorbjørn Jagland
Kjell Magne Bondevik
Jens Stoltenberg
Erna Solberg
Jonas Gahr Støre
Syntynyt 21. helmikuuta 1937
Skaugum, Asker, Norja
Kuollut 28. elokuuta 2026 (89 vuotta)
Oslon yliopistollinen sairaala, Oslo, Norja
Hautapaikka Akershusin linnan kuninkaallinen hautakammio
Puoliso Kuningatar Sonja (vih. 1968)
Lapset Prinsessa Märtha Louise
Haakon VIII
Suku Glücksburg
Isä Kuningas Olavi V
Äiti Prinsessa Märtha
Uskonto Norjan kirkko
Nimikirjoitus

Harald V (21. helmikuuta 1937 Skaugum, Asker, Norja [1] – 28. elokuuta 2026 Oslo[2]) oli Norjan kuningas vuosina 1991–2026.[3] Kuninkaallisessa asemassaan Harald V oli Norjan asevoimien ylipäällikkö. Hänellä oli myös Norjan maavoimien ja ilmavoimien kenraalin sekä merivoimien amiraalin arvo.[3]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harald oli Olavi V:n ja Ruotsin prinsessa Märtha Sofia Lovisan poika.[3] Harald syntyi kruununprinssi Olavin kuninkaallisessa residenssissä Skaugumin kartanossa, Askerissa lähellä Osloa. Hän on ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi sitten Olavi IV:n vuonna 1370.[3] Harald V on Britannian kuningatar Viktorian jälkeläinen ja kuningatar Elisabet II:n pikkuserkku, molempien isoisoisä on Edvard VII, kuningatar Viktorian vanhin poika.[4] Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarta, prinsessa Ragnhild (s. 1930) ja prinsessa Astrid (s. 1932). Toisen sisaren syntymän jälkeen harkittiin vakavasti kruununperimysjärjestyksen muutosta, mutta kruununprinssi Olav halusi odottaa vielä seuraavaan lapsen syntymää.[5]

Kuningasperhe pakeni Saksan hyökkäystä Norjaan huhtikuussa 1940. Kolmivuotias Harald, hänen äitinsä ja sisarensa pakenivat ensin Ruotsiin ja Tukholmaan sukulaisten luokse muutamaksi kuukaudeksi. Presidentti Franklin D. Rooseveltin kutsusta he matkustivat Petsamoon, josta he matkustivat joukkojenkuljetusaluksella Yhdysvaltoihin. He saapuivat New Yorkiin elokuun lopulla 1940. He asuivat Norjan ostamassa Pook's Hillin kartanossa lähellä Washington DC:tä viisi vuotta.[6][7]

Kuningas Haakon VII ja kruununprinssi Olav olivat Lontoossa pakolaishallituksen johdossa. Harald palasi kahdeksanvuotiaana kesäkuussa 1945 perheineen Norjaan sodan päätyttyä.[3]

Saatuaan koulunsa päätökseen vuonna 1955 kruununprinssi Harald kouluttautui ratsuväkiupseeriksi ja viimeisteli armeijaopintonsa Norjan sotilasakatemiassa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa yhteiskuntatieteitä, historiaa ja taloustiedettä vuosina 1960–1962.[3]

Isänsä Olav V:n kuoltua tammikuussa 1991 Harald nousi Norjan uudeksi kuninkaaksi. Maan perustuslaki ei vaadi kruunajaisten pitämistä, minkä sijaan Harald antoi hallitsijanvakuutuksen suurkäräjille 21. tammikuuta 1991. Hänet, ja uusi kuningatar Sonja, siunattiin kuningaspariksi Nidarosin tuomiokirkossa 23. kesäkuuta 1991.[8]

Vuonna 2003 kuninkaan ilmoitettiin sairastavan virtsarakon syöpää, joka leikattiin. Toipumisen ajan kruununprinssi Haakon toimi valtionhoitajana. Myöhemmin Haakon sijaisti kuningasta tämän toipuessa sydänleikkauksesta.[9]

Vuonna 2012 Norjan perustuslakia muutettiin siten, että kuningas ei ole enää Norjan evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja, jonka tehtävä on muun muassa suojella kirkkoa. Kuninkaan tulee kuitenkin edelleen kuulua kyseiseen kirkkoon.[10] Samana vuonna evankelis-luterilainen kirkko menetti myös asemansa kuningaskunnan virallisena kirkkona.[11]

Vuonna 2016 kuningas otti näkyvästi ja poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen että uskonnollisten vähemmistöjen puolesta, kun hän sanoi seuraavasti:[12][13]

Nordmenn er jenter som er glad i jenter, gutter som er glad i gutter, og jenter og gutter som er glad i hverandre. Nordmenn tror på Gud, Allah, Altet og Ingenting (suom. Norjalaiset ovat tyttöjä, jotka pitävät tytöistä, poikia, jotka pitävät pojista sekä tyttöjä ja poikia, jotka pitävät toisistaan. Norjalaiset uskovat Jumalaan, Allahiin, Kaikkeen tai Ei mihinkään)

Vuonna 2018 voimaan tulleen perustuslain muutoksen nojalla kuningas ei ole enää pyhä. Hänellä on kuitenkin edelleen syytesuoja.[14]

Sen jälkeen kun Tanskan kuningatar Margareeta II ilmoitti uudenvuodenpuheessaan 2023 luopuvansa kruunusta, heräsi myös Norjassa keskustelu siitä, pitäisikö kuninkaan luopua kruunusta. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on perinteisesti ollut käytäntö, jonka mukaan hallitsija istuu valtaistuimella elämänsä loppuun asti.[15] Harald oli kuitenkin sanonut, ettei aio luopua kruunusta, koska vannoi aikanaan hallitsijanvalansa elämänsä loppuun saakka. Huhtikuussa 2024 kuningas ilmoitti kuitenkin karsivansa julkista toimintaansa.[16]

Kuolema ja hautajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Harald V kuoli 89-vuotiaana 28. elokuuta 2026 Rikshospitalet-sairaalassa Oslossa. Hän oli joutunut sairaalahoitoon 17. elokuuta veren bakteeri-infektion vuoksi.[1]

Hänet haudattiin 9. syyskuuta 2026 ja viimeinen leposija on kuninkaallisessa mausoleumissa Akershusin linnan kirkon alla.[17] Suomea hautajaisissa edustivat tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb.[18]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinssi Harald avioitui 29. elokuuta 1968 Oslon tuomiokirkossa aatelittoman Sonja Haraldsenin (s. 1937) kanssa. Avioliitto herätti paljon vastustusta. He olivat seurustelleet yhdeksän vuotta salassa Sonjan porvarillisen syntyperän vuoksi,[3] sillä kuningas Olavi etsi pojalleen puolisoa Tanskan kuningashuoneesta, Schleswig-Holsteinin herttuasuvusta tai jopa Oldenburgin suurherttuallisesta suvusta.[9][19]

Viisi vuotta suhteen alkamisen jälkeen kuningas Olavi meni niin pitkälle, että julkaisi tiedotteen, jossa selvennettiin, ettei kruununprinssi menisi naimisiin tavallisen kansalaisen kanssa – asia, jota kuningas Harald kuvaili vuosia myöhemmin ”iskuksi kasvoja vasten”.[20]

Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi 30-vuotispäiviensä jälkeen keväällä 1967 (Sonja ei saanut kutsua juhliin) isälleen kuningas Olaville jäädä kokonaan naimattomaksi sekä hylätä ainoana kruununperillisenä oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä naimisiin.[9][19][20] Kuningas Olavi neuvotteli asiasta Norjan hallituksen kanssa. Yli vuosi tämän jälkeen Harald ja Sonja julkaisivat kihlauksensa 19. maaliskuuta 1968.[20] Avioliitto kesti lähes päivälleen 58 vuotta aina Haraldin kuolemaan 28. elokuuta 2026 asti.

Parille syntyi kaksi lasta, prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kuningas Haakon VIII (s. 1973).[3] Ajalle poikkeuksellisesti Harald oli mukana synnytyksissä.[21]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaana Harald toimii norjalaisten ritarikuntien suurmestarina. Lisäksi hänelle on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunniamerkit:

Lähde:[27]

  1. 1 2 Kuningas Harald on kuollut Ilta-Sanomat. Viitattu 28.8.2026.
  2. ↑ Norjan kuningas Harald on kuollut Yle Uutiset. 28.8.2026. Viitattu 28.8.2026.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 Hans Majestet Kongen Det norske kongehuset. Viitattu 7.7.2013. (norjaksi)
  4. ↑ Family tree of the Kings of Norway The Royal House of Norway. Arkistoitu 14.1.2021. Viitattu 15.10.2016. (englanniksi)
  5. ↑ Husøy, Solveig: Prinsesse Ragnhild er død NRK. 16.9.2012. Viitattu 11.9.2026. (kirjanorjaksi)
  6. ↑ Muistokirjoitus | Norjan kuningas Harald V toi kuninkuuden lähemmäksi kansaa Helsingin Sanomat. 28.8.2026. Viitattu 28.8.2026.
  7. ↑ Prinsesse Ragnhild 2026. Det norske kongehuset. Viitattu 11.9.2026. (norjaksi)
  8. ↑ Accession of the new monarch in 1991 2022. The Royal House of Norway. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  9. 1 2 3 Vesala, Hanna: Hämmästyttävä puhe teki Norjan kuningas Haraldista, 80, someilmiön – liitto kuningatar Sonjan kanssa on kestänyt monet vastoinkäymiset Ilta-Sanomat. 21.2.2017. Viitattu 3.5.2017.
  10. ↑ Skrede, Kristi Marie & Aspunvik, Sofie Gran & Nielsen, Henrik Myhr: – Kongen hindret et reelt skille mellom kirke og stat NRK. 14.1.2016. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorjaksi)
  11. ↑ Vår historie Den norske kirke. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorjaksi)
  12. ↑ Minneord ved Hans Majestet Kong Haralds bortgang 2026. Bergen kommune. Viitattu 28.8.2026. (norjaksi)
  13. ↑ Norges konge i 35 år 2026. Det norske kongehus. Viitattu 28.8.2026. (norjaksi)
  14. ↑ Fra tirsdag er ikke kongen lenger hellig 7.5.2018. NRK. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorjaksi)
  15. ↑ Danmarks drottning Margrethe abdikerar – efter 52 år på tronen SVT Nyheter. 31.12.2023. Viitattu 24.1.2026. (ruotsiksi)
  16. ↑ Norway's King Harald to scale back official duties BBC News. 22.4.2024. Viitattu 24.1.2026. (englanniksi)
  17. ↑ Støre: Kuningas Haraldin hautajaiset pidetään ensi viikon jälkeisellä viikolla Yle Uutiset.
  18. ↑ Juuti, Mikko: Stubbit saapuivat kuningas Haraldin hautajaisiin 9.9.2026. Ilta-Sanomat.
  19. 1 2 Tällainen on Suomeen torstaina saapuva Norjan kuningatar Sonja – 9 vuoden salasuhde kruununprinssin kanssa Ilta-Sanomat. 30.5.2017. Viitattu 16.4.2021.
  20. 1 2 3 Mitchell-Malm, Sara: Kung Harald och drottning Sonja – därför var deras kärlek förbjuden Expressen. 28.8.2026. Viitattu 11.9.2026. (ruotsiksi)
  21. ↑ Toverud, Hege Løvstad: Kung Harald och drottning Sonja – kärlekshistorien som trotsade allt femina.se. 28.8.2026. Viitattu 11.9.2026. (ruotsiksi)
  22. 1 2 Teenetemärkide kavalerid 2026. Vabariigi Presidendi Kantselei. Viitattu 24.1.2026. (viroksi)
  23. ↑ S.M. Harald V Re di Norvegia 2026. Palazzo del Quirinale. Viitattu 24.1.2026. (italiaksi)
  24. ↑ Apdovanotų asmenų duomenų bazė 2023. Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. Viitattu 24.1.2026. (liettuaksi)
  25. 1 2 3 Entidades Estrangeiras Agraciadas Com Ordens Portuguesas 2026. Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. Viitattu 24.1.2026. (portugaliksi)
  26. ↑ แจ้งความสำนักนายกรัฐมนตรี เรื่อง พระราชทานเครื่องราชอิสริยาภรณ์ Royal Thai Government Gazette. 28.12.1960. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 24.1.2026. (thaiksi)
  27. ↑ H.M. Kongens dekorasjoner 2022. Det norske kongehuset. Viitattu 14.11.2022. (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harald V Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä:
Olavi V
Norjan kuningas
2026
Seuraaja:
Haakon VIII