Siirry sisÀltöön

Purim

Wikipediasta
Purimin juhlijoita. Painokuva vuodelta 1657.

Purim (hepr. â€Ś€Ś•ŚšŚ™Śâ€Ž, "arvat") on juutalainen juhla, jossa muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonesta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota heidĂ€t. Tapahtumat on kuvattu Vanhan testamentin Esterin kirjassa. Purimia vietetÀÀn adar-kuun 14. pĂ€ivĂ€nĂ€.

Purim on hyvin iloinen juhla, jolloin on lupa pitÀÀ hauskaa. Juhlan viettoon kuuluu Esterin kirjan lukeminen synagogassa kaksi kertaa sekÀ lahjojen antaminen köyhille. Sen jÀlkeen vietetÀÀn purim-juhlaa, jota varten pukeudutaan usein naamiaisasuihin. Purim ei ole yhtÀ tÀrkeÀ juhla kuin Tooran mÀÀrittelemÀt pyhÀpÀivÀt. Siksi työnteko on yleensÀ sallittu.lÀhde?

Esterin kirjan tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Ester oli juutalainen nuori nainen, joka kauneutensa ansiosta pÀÀsi kuningas Kserkseen eli Ahasveroksen rakkaimmaksi puolisoksi ja kuningattareksi. Kuningas ei ollut tietoinen Esterin syntyperÀstÀ. Esterin kasvatusisÀ Mordokai kieltÀytyi kumartamasta korkea-arvoista Hamania selittÀen olevansa juutalainen. Siksi Haman suuttui, ja tahtoi kostoksi surmata kaikki valtakunnan juutalaiset. HÀn heitti puria eli arpaa valitakseen juutalaisten tuhoon sopivan pÀivÀn. Arpa osui adar-kuun kolmanneksitoista pÀivÀksi, ja Haman sai suunnitelmalleen kuninkaan hyvÀksynnÀn. Juutalaiset pelÀstyivÀt saatuaan tietÀÀ heitÀ uhkaavasta kohtalosta, ja Mordokai kehotti EsteriÀ menemÀÀn kuninkaan luo anomaan armoa.

Haman oli niin raivoissaan Mordokaille tÀmÀn uppiniskaisuudesta, ettei malttanut odottaa mÀÀrÀpÀivÀÀ, ja pystytti pihalleen hirsipuun Mordokaille. JÀrjestÀmissÀÀn pidoissa Ester anoi kuitenkin kuningasta sÀÀstÀmÀÀn kansansa hengen. Hamanin esiinnyttyÀ tilanteessa epÀkunnioittavasti kuningas vihastui, ja hirtÀtti Hamanin tÀmÀn omaan hirsipuuhun. Juutalaisille annettiin myös oikeus puolustautua, jos joku nousisi heitÀ vastaan mÀÀrÀttynÀ, koko valtakuntaan ilmoitettuna pÀivÀnÀ. Adar-kuun kolmantenatoista pÀivÀnÀ juutalaiset hyökkÀsivÀt vihollistensa kimppuun, ja surmasivat heitÀ sadoittain. Esterin kirjan lopussa Mordokai ja Ester mÀÀrÀsivÀt adar-kuun neljÀnnentoista pÀivÀn yleiseksi ilojuhlaksi, purimiksi. [1]

Purimin tapoja ja perinteitÀ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Megilan lukeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Juutalainen pÀivÀ alkaa ja pÀÀttyy auringon laskiessa. Purimin vietto aloitetaankin synagogan iltajumalanpalveluksella, jossa luetaan Esterin kirja (megila). Purimina ilonpito on sallittua myös synagogassa. Joka kerta, kun Haman tai joku hÀnen kymmenestÀ pojastaan mainitaan, seurakunta pitÀÀ meteliÀ rÀikillÀ, tömistÀmÀllÀ tai pöytÀÀ hakkaamalla. Mordokain ja Esterin nimiÀ tervehditÀÀn viheltÀmÀllÀ tai hurraamalla. TÀmÀ kÀytÀntö on perÀisin 1200-luvun Ranskasta ja Saksasta, ja on yleistynyt joistakin soraÀÀnistÀ huolimatta.lÀhde?

Purimina rukouksetkin saatetaan lukea tavalla, joka minÀ tahansa muuna pÀivÀnÀ olisi pyhÀinhÀvÀistys.lÀhde? Seurakunta saattaa kilpailla siitÀ, kuka lukee rukoukset nopeimmin, tai niitÀ voidaan laulaa tunnetuilla maallisillakin sÀvelmillÀ. Monet juutalaiset pukeutuvat elÀimiksi, iskelmÀtÀhdiksi tai Esterin kirjan henkilöiksi. Joissakin seurakunnissa niitÀ, jotka eivÀt sonnustaudu naamiaisasuun, odottaa rangaistus: heitÀ saatetaan ampua vesipyssyllÀ tai he joutuvat laulamaan laulun.

Esterin kirja luetaan toistamiseen seuraavana pÀivÀnÀ, varsinaisena purimina.

Ruoka ja lahjojen antaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Hamantaschen

Esterin kirja kÀskee juutalaisten purimina "pitÀÀ iloisia juhlia ja pitoja, lÀhettÀÀ toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille". Siksi juutalaiset lÀhettÀvÀt toisilleen leivonnaisia ja lahjoittavat rahaa hyvÀntekevÀisyyteen. Synagogissa jÀrjestetÀÀn usein kerÀyksiÀ köyhien auttamiseksi.

Erityinen purim-ruoka ovat homentashenit eli Hamantaschen tai Hamanohren ("Hamanin taskut" tai "Hamanin korvat"). Ne ovat kolmikulmaisia, unikonsiemenillÀ, hedelmillÀ tai suklaalla tÀytettyjÀ leivonnaisia. Muodon arvellaan nimestÀ huolimatta kuvastavan Hamanin kolmikulmaista hattua. Purim on myös vuoden ainoa pÀivÀ, jolloin Talmud kehottaa juutalaisia olemaan humalassa. Tavoite on juoda niin paljon, ettei pysty erottamaan "kirottua Hamania" "siunatusta Mordokaista". Kehotuksesta on myös oltu huolestuneita, ja esimerkiksi rabbi Mooses Isserles varoitti juutalaisia ottamasta sitÀ liian kirjaimellisesti.[2]

Purimina hulluttelu ja pilkanteko on viety niin pitkÀlle, ettÀ jonkinlaiseksi yleiseksi sÀÀnnöksi on muodostunut "purimina kaikki on sallittua", jopa joidenkin Tooran lakien rikkominen.lÀhde? Miehet saattavat pukeutua naisten vaatteisiin tai pÀinvastoin. PerinteisistÀ rukoussÀvelmistÀ saatetaan laulaa humoristisia muunnelmia. Varsinkin lapset pitÀvÀt naamioitumisesta purimina. Suosittuja hahmoja ovat kuningas Kserkses, Ester, Mordokai, ilkeÀ Haman ja EsteriÀ edeltÀnyt Vasti-kuningatar.

Naamiaisasun tarkoitus on peittÀÀ juhlijan henkilöllisyys. Esterin kirjassa henkilöitÀ luullaan toisikseen: Ester ei paljasta olevansa juutalainen, ja Haman joutuu taluttamaan Mordokaita kunnianosoituksena hevosen selÀssÀ ympÀri kaupunkia, koska kuninkaan kysyessÀ sopivaa tapaa palkita kuninkaalle palveluksen tehnyt mies Haman luuli tÀmÀn tarkoittavan hÀntÀ itseÀÀn. (Mordokai oli saanut vihiÀ erÀÀstÀ kuningasta vastaan suunnatusta salajuonesta ja paljastanut sen, minkÀ vuoksi kuningas oli hÀnelle kiitollisuudenvelassa.) Jotkin selitysteokset vÀittÀvÀt Hamanin tyttÀren tehneen itsemurhan sen jÀlkeen, kun hÀn oli erehdyksessÀ kaatanut jÀteastian sisÀllön isÀnsÀ pÀÀlle luullen tÀtÀ Mordokaiksi. Naamiaisten viettoa on selitetty myös sillÀ, ettÀ Jumalan nimeÀ ei kertaakaan mainita Esterin kirjassa. NÀin Jumalan tulkittiin "peittÀneen kasvonsa" purimin ihmeen aikana, minkÀ muistoksi myös juutalaiset tekevÀt niin. [3]

Tapa naamioitua purimina esiintyi alkujaan Italian juutalaisten keskuudessa, ja siihen vaikuttivat ilmeisesti roomalaiset karnevaalit. Italiasta naamiaiset levisivÀt, ja vaikka jotkut opettajat suhtautuivat tÀhÀnkin tapaan ankarasti, heistÀ ei piitattu. SitÀ noudattavat yhÀ kaikki juutalaisuuden suuntaukset ja yhtÀ hyvin ei-uskonnolliset kuin uskonnollisetkin juutalaiset. Varsinkin Israelissa jÀrjestetÀÀn purim-kulkueita, joissa harjoitetaan erilaisia hassutteluita.

Purimin juhlintaa Jerusalemissa

Adar-kuun 13. pÀivÀnÀ vietetÀÀn toisinaan Esterin paastoa. Se ei ole alun perin osa purim-juhlaa. Paastossa muistetaan sitÀ, kuinka juutalaiset paastosivat kolme pÀivÀÀ ennen kuin Ester meni kuninkaan luokse pyytÀÀkseen tÀtÀ pelastamaan juutalaiset. Kuninkaan luo luvatta menemisestÀ oli sÀÀdetty kuolemanrangaistus, ellei kuningas osoittaisi tulijaa valtikallaan. NÀin kuitenkin tapahtui, ja Ester pÀÀsi esittÀmÀÀn toivomuksensa Kserkseelle.

Purimina on myös esitetty vitsikkÀitÀ nÀytelmiÀ. ItÀ-Euroopassa purim-nÀytelmistÀ oli 1700-luvulle tultaessa kehkeytynyt jiddiƥinkielisen teatterin edellÀkÀvijöitÀ, joissa yhdisteltiin musiikkia ja tanssia. NÀytelmÀt olivat usein satiireja Vanhan testamentin kertomuksista.

Toinen purimin perinne on Hamanin polttaminen. Italiassa juutalaiset jÀrjestivÀt meluisia kulkueita, joiden lopuksi Hamania esittÀvÀ nukke juhlallisesti poltettiin. Frankfurt am Mainissa puolestaan oli tapana tehdÀ vahasta talo, Haman, tÀmÀn vaimo ja kaksi vartijaa. Kun lukija aloitti megilan lukemisen, talo kaikkine asukkaineen sytytettiin katselijoiden iloksi tuleen.

Heprealaisen kalenterin karkausvuosina adar-kuukausia onkin kaksi. TÀllöin purimia vietetÀÀn jÀlkimmÀisessÀ adar-kuussa. Vastaavaa ensimmÀisen adar-kuun pÀivÀÀ kutsutaan nimellÀ purim katan, pikku-purim. Monilla juutalaisyhteisöillÀ on myös paikallisia purim-juhlia, jolloin juhlistetaan voittoa jostakin antisemitistisestÀ ryhmÀstÀ tai hallitsijasta. Frankfurtissa tÀllainen juhla on nimeltÀÀn Purim Vintz. Jopa perheillÀ saattaa olla omia "purimeja" jostakin uhkaavasta tilanteesta, vainosta tai onnettomuudesta pelastumisen muistoksi.

  1. ↑ Esterin kirja (Raamattu.uskonkirjat.net)
  2. ↑ R. Mois Navon: Until You Don’t Know divreinavon.com. (englanniksi)
  3. ↑ Why We Wear Disguises On Purim (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]