Tapa, jolla Samuli Samuelsson, 31, kertoi lauantaina hienon pikajuoksu-uransa päättymisestä, oli juuri urheilijan näköinen.
Ei isoa mediaspektaakkelia. Ei mitään muutakaan päräyttävää.
Vain ytimekäs kuittaus tiedotteen muodossa siitä, että se oli tässä. Se oli ominaista Ikaalisten Urheilijoiden juoksijalle, joka ei pitänyt urheilu-uransa aikana ikinä itsestään numeroa.
Aikamme kuva on, että peräänkuulutetaan itsensä brändäämistä. Halutaan persoonia. Pitäisi tuoda itsestään jotain ”uusia” tai ”kiinnostavia” puolia esiin. Tämä näkyy myös urheilussa.
Mikä nyt on kenenkin mielestä uutta ja kiinnostavaa.
Sadan metrin SE-mies oli enemmän vanhaa koulukuntaa. Hän halusi pitää kaiken fokuksen itse urheilussa. Ei rakentaa itsestään jotain tiettyä narratiivia jollain kanavalla.
Nykypäivänä urheilijalla pitäisi olla sanottavaa asiaan kuin asiaan. Samuelsson oli kuitenkin jo pelkästään urheilijana tarpeeksi kiinnostava henkilö.
Suomalaisittain poikkeuksellisia suorituksia erittäin globaalissa lajissa. Urheilija, joka oli aina hyvin kiinnostunut lajinsa kansainvälisestä tilasta. Samuelsson oli haastatteluissa aina hyvin analyyttinen urheilija, joka oli esimerkiksi tietoinen siitä, mihin hänen uusi ennätyksensä olisi riittänyt edellisissä arvokisoissa.
Aina urheilu edellä. Mitään muuta ei tarvittu.
Brändäys ei tee nopeammaksi
Myös Samuelsson törmäsi urallaan siihen realiteettiin, että nykypäivän urheilijan pitäisi laittaa itseään kaupallisesti likoon.
Kuusi vuotta sitten Samuelsson tuli sponsorointimarkkinoilla torjutuksi, kun hän ei saanut sopimusta tavoittelemansa lisäravinnefirman kanssa. Perusteena oli, että urheilijan seuraajamäärä Instagram-sovelluksessa oli kyseisen firman mielestä liian pieni näkyvyyden kannalta.
Yksilöurheilussa itsensä markkinointi on tätä päivää. Sen voimaa ei kannata vähätellä.
Pitää kuitenkin muistaa, että brändääminen ja personointi eivät tee yksilöstä sen parempaa urheilijaa lajissaan.
Niistä muodostuvat yhteistyökumppanuudet voivat siivittää urheilijaa taloudellisesti johonkin pisteeseen, mutta tuloksen kannalta urheilijan lahjakkuus, treenaaminen ja muut urheilusuorituksen kannalta olennaiset yksityiskohdat ratkaisevat.
Kyseisen kohutapauksen jälkeen Samuelssonille tuli riittävää sponsorointiapua, joten siitä tuloksentekeminen ei jäänyt kiinni.
Urallaan etenkin akillesjännevaivoista kärsinyt urheilija oli pikajuoksijana parhaimmillaan vuosina 2022 ja 2023. Neljä vuotta sitten Porvoossa hänestä tuli ensimmäinen suomalaismies, joka onnistui painelemaan satasella kovempaa kuin yli 20 vuotta matkan SE:tä hallussaan pitänyt Tommi Hartonen (10,21).
Jo se oli melkoinen uroteko.
Vuotta myöhemmin Kuortaneella hän viilasi Suomen ennätyksestään vielä neljä sadasosaa pois lukemiin 10,12. Yksikään toinen suomalainen ei ole päässyt sallituissa tuulissa yhdeksää sadasosaa lähemmäs.
Samuelsson todisti kylmän faktan, että urheilijan oma työväline eli kroppa vie sinut urheilijana täyteen potentiaaliin. Brändääminen esimerkiksi somessa ei tee sinusta yhtään nopeampaa juoksijaa.